Masthead header

FINLAND – Halosenniemi

Useimmiten käydään ihan sokkona katsomassa nähtävyyksiä, siis siten, että ollaan niin laiskoja selvittämään asioita etukäteen. Tästäkään paikasta ei tiedetty muuta kun, että Halosenniemi oli taiteilija Pekka Halosen ateljee ja perheen koti.

Kun kävelin talolle johtava tietä pitkin ja näin talon niin mun jalat eivät enää ottaneet askeltakaan ja päässä kumisi “wow”. Talon valtava hirsirunkoinen koko on jo hämmästyttävä. Samoin ateljeen ikkunat. Jos olisin tiennyt, että talon jokainen ikkuna on erikokoinen ja puhallettua lasia, kivijalan harmaa graniitti on paikan päällä louhittu ja kosteuseristeenä käytetty koivuntuohta kiven ja hirren välillä mikä pilkistää ulkoportaiden sivulla…olisin katsonut.

Se ja paljon muutakin talosta selvisi kun luin jälkikäteen Tuusulanjärven taiteilijaelämää kirjaa, jossa Juhani Salokannel ja Juhanni Seppovaara kirjoittavat: “Taiteilijoille itelleen puupintojen interiöörit puhuivat luonnosta, aitoudesta ja siitä Suomen kansasta, jota he halusivat työllään palvella.”

Kesällä poiketaan vielä katsomaan Maija Halosen puutarhaa, jossa on entisajan malliset multapenkit ja tunnelma kuulema kuin eilen siihen jätettynä.

Kuvaaminen talon sisällä oli kielletty.

_ _ _ _ _
Often people visit places of interest without making any effort to learn anything about them in advance. Laziness, I suppose. Well, we didn’t know anything about Halosenniemi except that it once had been Pekka Halonen’s studio and family home.

I walked up the road leading to the house. When the imposing timber-frame house came into view I stopped dead in my tracks. My head was buzzing “wow.” Its sheer size took me by surprise. The same goes for the studio windows. If I had known that each window is unique and made of blown glass, that the gray granite of the stone base was excavated on the site, and that the birch bark used as moisture insulation between the log and stone was peeking out from the side of the front porch stairs… I would have paid closer attention.

I learned that and much more about the house afterwards when I read the book Tuusulanjärven taiteilijaelämää (The artistic life of Tuusulanjärvi). The authors, Juhani Salokannel and Juhanni Seppovaari, write “To the artists, the wooden surfaces of the interiors spoke of nature, authenticity, and of the people of Finland, all that they sought to serve through their art.”

In the summer we’ll return to see Maija Halonen’s garden with its old-style flower beds and uncanny atmosphere, as though the lady of the house had just left yesterday.

It is forbidden to take photographs inside the house.03-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0103-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0203-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0303-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0403-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0503-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0603-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0703-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0803-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-0903-halosenniemi-pekka-halonen-forest-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-10

  • Taina K/Mansikkatilan mailla - Sama “wow” välittyy hyvin kuviesi kautta.:) Mieheni on käynyt tuolla useammakin kerran, ja todennut, että sä tykkäisit. Eipä olla saatu aikaiseksi lähteä toteamaan, että niin tykkään.;) Kesällä voisi tehdä päiväretken, kun kerran puutarhakin on näkemisen arvoinen…

  • Conchi - I love that place. It is one of the most creative and beautiful places I’ve ever seen.

  • Krista - Taina – Oi, kyllä kyllä. Miehesi on aivan oikeassa. Tykkäisit aivan varmasti! Ja kesäreissu sinne olisi täydellinen puutarhakukoistuksen aikaan.

    Conchi – <3

  • Isabelle RICHARD - Just magic !
    Thanks !!!!!

INTERIOR – Tiirinkoski farm is a magical place

Tiirinkosken tilalla on taikaa. Koti keskellä kaunista maalaismaisemaa ja kuitenkin lähellä Hämeenlinnan keskustaa. Tilalla on lampola, kanoja ja kukko. Muutama päivä sitten syntyi siellä kevään ensimmäiset karitsat. Kevät tekee jo vahvasti tuloaan, mutta kuvissa hehkuu Ninan ja perheen tunnelmainen joulu, jossa näkyy myös Ninan tekemiä lammastaljoja ja kehräämä lankaa, joita voi ostaa omakseen Tiirinkosken tehtaan kaupasta ja samalla voi poiketa tilalla katsomassa pieniä karitsoja.

_ _ _ _ _
Tiirinkoski farm is a magical place – surrounded by beautiful countryside yet close to the center of Hämeenlinna. The farm has sheep, chickens and rooster. Just a few days ago this spring’s first lambs were born. Although spring is definitely in the air, these photos are imbued with the warm spirit of Christmas with Nina and her family. You can also see lambskins and handspun yarn, Nina’s handiwork, which are available at the Tiirinkoski Tehdas Shop. If you’re ever there, drop by the farm and see the lovely little lambs.03-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0103-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0203-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0303-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0403-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0503-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0603-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0703-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0803-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-0903-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-1003-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-1103-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-1203-tiirinkoski-tehdas-hameenlinna-joulu-christmas-interior-caountry-style-lampaita-karitsa-lampola-photo-krista-keltanen-13Jutun Kaikkien Aikojen Joulu lehteen kirjoitti Jonna Kivilahti.

  • Taina K/Mansikkatilan mailla - Ihan mielettömän ihana koti! Täydellinen. Jos mulla ois ylimääräistä rahaa, ostaisin heti noita upeita lampaantaljoja.:)

  • Krista - Taina – Ne taljat ovat kyllä aivan ihania ja ikuisia! =)

FLOWERS – Awakening to your life’s purpose

Tarun mukaan Buddha on kerran pitänyt saarnan pitelemällä kukkaa kädessään. Hän katsoi sitä ja oli hiljaa koko saarnan ajan. Kuulema vaan yksi munkki oli oivaltanut mistä oli kyse ja alkanut hymyillä. Kukan tuoksu ja kauneus on osa sitä samaa kokonaisuutta mitä meidänkin sisällämme on, jos vaan osaisimme nähdä tai tuntea sen. Olemme vaan hukanneet aidon olemisen syvälle sisimpäämme. Eckhart Tolle kertoo siitä niin hyvin kirjassaan Uusi Maa, elämän tarkoituksen oivaltaminen.

_ _ _ _ _
Legend has it that the Buddha once preached a sermon with a flower in his hand. He gazed upon the flower in silence for the entire sermon. It is said that only one monk had understood the point and then began to smile. The scent and beauty of the flower is part of the same whole that is within us, if only we know how to see it. We have simply lost this connection deep within ourselves. Eckhart Tolle describes this so well in his book A New Earth: Awakening to Your Life’s Purpose.03-spring-flower-arrangement-tulips-kukka-asetelma-kevat-photo-krista-keltanen-0103-spring-flower-arrangement-tulips-kukka-asetelma-kevat-photo-krista-keltanen-0203-spring-flower-arrangement-tulips-kukka-asetelma-kevat-photo-krista-keltanen-0303-spring-flower-arrangement-tulips-kukka-asetelma-kevat-photo-krista-keltanen-0403-spring-flower-arrangement-tulips-kukka-asetelma-kevat-photo-krista-keltanen-05

  • Sharon - I love flowers and your photography has just made them look so exquisite. This is just how I like to display them. So beautiful. Happy weekend. Sharon

  • Krista - Dear Sharon, sometimes its nice to use more than only one vase =)

PERSONAL – My insides were topsy-turvy

Huomaatko mitä sanaa toistat? – kysyi Maaretta. Toitottelin rauha, rauhallinen, rauhallisuus.

Sisälläni myllersi ja olin levoton. Istuin ihan liikkumatta tuolilla, suljin silmät ja astelin mielikuvitusmatkalle sisimpääni. Kuljin Maaretan avustuksella polkua pitkin metsään, jossa tapasin henkilön, jota en meinannut tuntea (ja täs kohtaa kyyneleet valui pitkin poskia) vaikka minun pitäisi tuntea hänet kaikista maailman ihmisistä kaikista parhaiten. Arvaatte varmaan.

Kolme kuukautta sitten sain viestin valokuvaaja Krister Löfrothilta, joka oli järjestämässä ohjelmaa Helsingin Kuva&Kamera 2014 messuille. Hän kysyi, että suostuisinko kertomaan yleisölle omista kuvista ja itsestäni. Mietin hetken, mutta kieltäydyin kohteliaasti. Uskoen, että kun on kerran 12-vuotiaana juhlatilaisuudessa koko koulun edessä unohtanut kesken esityksen kahteen kertaan huiluesityksen nuotit ulkoo ja juossut lavalta nolona pakoon ei vaan voi nousta enää tuntemattoman yleisön eteen.

Krister soitti. Puhui minut ympäri ja olin liemessä. Soitin heti Maaretalle ja rukoilin apua. Olin täysin rauniona ja kiroilin mielessäni mihin olinkaan lupautunut. Nyt en enää vaihtaisi kokemusta mistään hinnasta. Suoriuduin esiintymisestä, kiitos Maaretalle ja myös Kristerille. Mutta tärkein ei ollut lopuksi se esiintyminen vaan se matka mitä kuljin Maaretan kanssa ennen kun astuin lavalle.

Tunnette varmaan sellaisia ihmisiä, jotka hehkuvat sisältä rakkautta, rauhallisuutta, onnea ja iloa. Heissä ja heidän ympärillä oleva energia värähtele niin voimakkaasti, että sen aistii kun hän on läsnä ja huomaa kun hän on poissa. Sellaisena näin itseni mielikuvassa siellä metsän aukiolla ja sellainen on myös Maaretta.

_ _ _ _ _

“Do you notice the words keep repeating?” Maaretta asked. I’d been saying peace, peaceful, peacefulness.

My insides were topsy-turvy and I felt restless. I sat totally still on the chair, closed my eyes, travelling inward to the depths of my being. With Maaretta as my guide, I walked down a path into the woods where I met a person that I didn’t recognize at first (and at this point the tears began to flow), even though I should have known her better than anyone else in the world. You can probably guess her identity.

Three months ago I got a message from the photographer Krister Löfroth. He was organizing a program for the Helsinki Photo&Camera (Kuva&Kamera) fair. He asked me if I would be willing to speak publicly about my own photographs and about myself. I thought about it for a moment, but then declined politely. A memory of a school celebration. I was 12 and about to play the flute in front of the whole school. I forgot my notes and fled the stage in shame and horror. I just couldn’t imagine standing up in front of an audience of strangers. 

Krister called. He talked me into it. Now I was in big trouble. I called Maaretta right away and begged for help. I was a total mess and cursed myself for promising to do the unthinkable. Now that it’s over, I wouldn’t exchange this experience for the world. I did it! I spoke in public. And I’m grateful to Maaretta and also to Krister. Yet the most important thing was not the presentation but the journey I took with Maaretta before even stepping on that stage.

You know the type: the kind of people that just exude love, tranquility, happiness, and joy. Their inner energy and the energy they create around them are so powerful that you immediately can feel their presence as well as their absence. That’s how I saw myself in that mental image of the forest clearing. And that’s what Maaretta is like. 

03-fores-metsa-finland-suomi-photo-krista-keltanen-11

  • Taina K/Mansikkatilan mailla - Upea kirjoitus Krista! Paitsi, että otat satumaisen kauniita kuvia, osaat myös kuvata sanoin. <3

  • Niina - Niin kauniisti kirjoitettu. Kyllä, tiedän mitä tarkoitat säteilevillä ihmisillä. Uskon, että kun todella tuntee itsensä, ei voi olla muuta kuin rauhaa.

  • Paula M - Luin- ja kylmät väreet vilisti pitkin käsivarsia. Tuo yleisön katseiden keskipisteessä olemisen pelko on niin tuttua. Ehkä itsekin selätän sen vielä joskus. Kiitos kun jaoit tämän!
    Rauhaa ja aurinkoa sun kevääseen!

  • kaari3 - <3

  • Villis - Niin herkkää, kuin nuo kuvan kauniit Vanamot ovat niin sanasi kuin kuvasi! Itsensä voittaminen antaa voimaa ja rauhaa elämään enemmän kuin ymmärrämmekään.

  • Sharon - Congratulations on climbing your own personal mountain. It must have been quite a journey. It’s always so challenging when we are coerced to do something outside of our comfort zone. I salute you! I am sure the audience were captivated by your beautiful photography and the experiences your shared with you. Have a beautiful week! Sharon

  • s a n s k u - Tervehdys Kanadasta! Löysinpä ihanan blogin. Ulkosuomalaisena on ihana aina löytää kauniita kuvia Suomesta. Selasin jo 2014 ja 2013 postaukset läpi. Myöhemmin lisää. :)

  • Taina K/Mansikkatilan mailla - Hei Krista! Mulla ois sulle blogihaaste.:) Jos innostut, niin luepa tuolta:
    http://mansikkatilanmailla.blogspot.fi/2014/03/5-kysymyksen-haaste.html

  • Päivi Lemström - Kaunis kirjoitus itsensä voittamisesta…Hyvää loppuviikkoa!
    XX

  • Krista - Taina – Kiitos tosi paljon <3 Kirjoittaminen on aina tuntunut hankalalta, mutta enää en mieti niin paljon sitä, että tuleeko kirjoitusvirheitä ja ovatko lauseet oikein :) ja kiitos haasteesta, katostaan mitä saan aikaiseksi.

    Paula – Uskon, että se on hankala aika monellekin ihmiselle. Mutta sen tosiaan voi voittaa. Uskon että pystyt kyllä kanssa!

    Kaari – <3

    Villis – Ehdottomasi! Hienosti sanottu Villis :)

    Sharon – Thank you so much! It was a journey indeed =)

    Sansku – Huippua kun klikkasit tänne!

    Pieni Lintu – <3

    Päivi – Kiitos Päivi!

INTERIOR – No-budget home decoration!!!

Kuvissa oleva huoneisto on sisustettu nolla budjetilla!!!

Idean ja sisustuksen takana on visualisti Ninni Laaksonen. Ninni sai puhelinsoiton hyvältä ystävältä, joka oli muuttamassa perheen kanssa takaisin Suomeen vietettyään noin 10 vuotta maailmalla. He muuttivat Suomeen matkakasseissa vaan pientavaraa ja vaatteet. Joten kalusteet, astiat, kodinkoneet oli hankittava Suomesta. Siitä tuli ihan vahingossa Ninnin Suuri Sisustushaaste. Hän laittoi tuttavapiirille facebookin kautta viestiä mitä oli tekemässä ja pyysi lahjoitettavaksi huonekaluja ja kaikkea muuta mitä ylimääräistä ihmisten kotoota löytyi. Ensimmäinen kaluste mitä tarjottiin oli olohuoneen pöytä. Sitä lähti hahmottumaan kodin tyyli. Tavaroita alkoi tulla sellaisella vauhdilla, että hän joutui sanomaan useimmille jopa ei. Viime hetkellä Tempur kuuli haasteesta ja lähti mukaan kahdella tyynyllä, sekä myös päiväpeiton,verhot toimitti Style Trade Oy. Kun ihmiset alkoivat toimittaa tavaraa, ei ollut asunnosta vielä tietoakaan. Ninnin oma koti toimi muutaman kuukauden myös varastona, jossa hän säilytti esineitä niin kauan kunnes viime torstaina asunto löytyi ja lauantaina oli asunnon seinät maalattu ja kaulusteet kannettu sisään.

_ _ _ _ _
It’s all Ninni’s Laaksonen’s doing – idea, décor, and execution. Ninni got a phone call from a good friend who was moving back to Finland with her family after 10 years abroad. They returned with only the contents of their suitcases: clothes and other light items. In other words, they had to get their furniture, dishes and home appliances – basically everything – in Finland. And so this turned into Ninni’s Great Decorating Challenge. She informed friends about this task via Facebook and invited them to make contributions of furniture and any other miscellaneous household things. The first piece of furniture to be offered was a coffee table. This item formed the cornerstone of the future home’s style. The donations came at such a speed that Ninni often had to say no thanks. News of the challenge reached Tempur, who promptly offered two pillows and a bedspread; Style Trade Oy contributed with a set of curtains. When the goods started rolling in there was not even an apartment to speak of. Until last Thursday, the day the apartment was found, things waited in storage at Ninni’s place. On Saturday the walls were painted and the furniture brought inside.03-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0103-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0203-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0303-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0403-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0503-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0603-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0703-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0803-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0903-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-1003-budjetti-0euroaninnin-sisustushaaste-koti-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-11

  • Sari - Ei voi sanoa muuta kuin wow! Kuinka moni ihminen tekee tänä päivänä ystävälleen noin ison palveluksen. Ei voi kuin ihailla tätä Ninniä – ihanaa, että tuollaisia ihmisiä on vielä olemassa ;-)

  • Katjuska - Aivan mielettömän hieno toteutus tuolla nolla budjetilla! Kyllä kelpaa Ninin ystävien palata Suomeen.

  • Niina - Onpa ihana ja inspiroiva tarina! Hämmästyttävää, miten ihmiset osallistuvat mielellään toisten auttamiseen, jos heille antaa siihen mahdollisuuden.

  • kaari3 - Nyt voin vain kompata kaikkia ylläolevia kommentoijia. Kodikas ja ajanmukainen sisustus, ei mitään mökkikamaa. Odotan itse juuri hyvin samanlaista vuodetta vierashuoneeseeni. Ninnille kunnia!

  • Jonna - Mulla ollut ilo seurata tätä Ninnin rojektia tosi läheltä.Matkan varrella olen monesti miettinyt et hitsi mikä mimmi. Tollasia ystäviä ei monella ole. Ne lukemattomat tunnit mitä tähän projektiin mimmi laittanu, sadat ajokilometrit, tavaran säilytys omassa kodissa ja koko aika vilpitön ajatus taustalla…ja paljon paljon muuta näkymätöntä. Ihmisten huikee osallistuminen tähän on saanut hymyn kasvoille muillekin kun Ninnille. Tää niin huikeeta tänä päivänä ja kun projektin loppuessa sain olla mukana kuvaushetkessä…menin hiljakseks…Ninni ansaitsi sen että juuri Krista tuli ja antoi mahdollisuuden kaikille nähdä tän hienon lopputuloksen. Wau mitä kuvia ja Ninni, sä olet HUIPPU !

  • Krista - Sari – Todellakin! Ninni is a big heart!

    Katjuska – Olen täysin samaa mieltä K!

    Niina – <3

    Kaari3 – Ninni on kyllä onnistunut saamaan kaiken näyttämään kun ne olis aina ollut siinä. Vaatii kyllä visuaalista silmää, että saa tilan näyttämään tältä käyttämättä pennin pennosta.

    Jonna rakas – Olen täysin samaa mieltä Jonna! Ja oli niin ihana nähdä sinua pitkästä aikaa! Ah! Ja suuret ja valtavat kiitokset, että sain antaa oman osani tässä projektissa! Lämpimin halauksin, K

  • Aino-Elina Salminen - Vautsi, miten hienoa ja aivan loistava idea.

  • Sharon - Oh this is so lovely and so special. I am the family are delighted with the results. How wonderful to think that there are people who are so willing to help others when it is needed. Sharon

  • Elina / Narulelu maailmalla - Wau! Tosi mieletön lopputulos kierrätysmateriaaleilla. Lämpimän näköinen koti, johon on varmasti mukava palata ulkomailta.

KOTI – Valkoista ja harmaata

Jennan puhdas ja selkeä sisustus ihastutti. Noi keittiöhyllyt ja toi tiipii. Huokaus! Tykästyin myös Tine K Home servieteistä decoupage-lakalla itse duunatuista maljakoista ja tarjoiluvadeista.

The clarity and clean lines of Jenna’s décor is utterly delightful. Those kitchen shelves and that teepee. Sighs! I just adored the vases and serving platters decoupaged with Tine K Home serviettes.01-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0101-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0201-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0301-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0401-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0501-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0601-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0701-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0801-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-0901-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-1001-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-1101-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-1201-kotivinkki-koti-valkoinen-kerrostalo-sisustus-interior-photo-krista-keltanen-13Jutun Kotivinkkiin kirjoitti Jonna Kivilahti.

  • Iitu - Niin kaunis koti ettei tästä voi olla tykkäämättä!

  • nalle - Ihana pupuverho♥

  • Taina K/Mansikkatilan mailla - Oi ja wau! Ihanan rauhallinen ja harmoninen tunnelma. Hauska idea maalata sängynpääty liitutaulumaalilla, vaikkei siihen mitään rustailisikaan.

  • Sharon - Beautiful home, but made all the more beautiful with your wonderful photography! Lovely!

  • Krista - Iitu – Ja tunnelma kodissa oli niin rauhallinen. Aurinko lämmitti myös niin mukavasti!

    Nalle – Niin on! Joskus pupukin voi olla iso =)

    Taina – Kiinnittinin kanssa huomioni heti siihen liitutaulumaaliin kun makkarin näin! Ja nyt tekee mieli maala meidänkin.

    Sharon – You said it so nicely! =)

  • Marie - Beautiful home. I love the white vase (with black rounds), wish I knew where i could get one :)

  • Krista - Hi Marie, Jenna has made it by herself :)

  • Финландски интериор в черно и бяло | Веста Мебел - […] Всички снимки са дело на Криста Келтанен от нейния блог. Още от този интериор тук. […]

  • Vipsu - Hei Krista
    Kaunista toki, mutta näitä tällaisia koteja on niiiiin nähty jo. Persoonallisuus on asia josta voi olla montaa mieltä..onko se valkoista, tolix-tuoleja, koreja ja samanlaisia tyynyjä joita näkee Elloksen ym katalogeissa? Olen ostellut sisustuslehtiä ja kruisaillut netissä blogeja…vuosia, nyt alan olla täynnä esim.string-hyllyjä, Eamesin tuoleja, mustavalkoraitamattoja ja posteritauluja, valokirjaimia tai niitä ilman valoja, seinätarroja sekä ylenmääräistä kolkkoa avaruutta! Oli pakko lopettaa em katseleminen, kun alkoi tahtomattaan ärsyttää. Kaikki eivät välttämättä suosi tätä suuntausta, mutta uskoisin itse, että hiukan epävarmat ihmiset ajattelevat sisustavansa “oikein” hankkiessaan kaikki samanlaisia turvallisia ns.design-huonekaluja ja esineitä. Kaipaisin enemmän rohkeutta mätsimätsi-sisustamisen sijaan.
    Toki tätä kommenttiani ei tarvitse, etkä ehkäpä haluakaan julkaista, mutta halusin tuoda sen esille. Kuvasi ovat kyllä kauniita – aina! Oli koti sitten millainen tahansa. Ja toki olet ottanut kuvia myös värikkäistä kodeista!
    Tuo “ilmainen sisutus” oli mainio, niin tätä päivää. Ihmiset haluavat kierrättää ja kannattavat kestävää kehitystä.
    Tervetuloa muuten meille kuvaamaan :) ja Mukavia kuvaushetkiä jatkossa!

Cherish the moment – holiday pictures

Separated from the scene by a pane of glass, a crowd of people stared fixedly into their viewfinders. Each in his own way.

Bucket in hand, the man poured water down a pipe into the earth’s depths. Steam shot back up out of the pipe. The sound took everybody by surprise.

I observed the startled and hilarious expressions on people’s faces as we waited for our meal at the restaurant in the Timanfaya National Park. The camera stayed in my bag. The scene before me was so entertaining that I know I could have gotten some great shots. Yet this was just one of those moments – the camera and shooting were just not on my mind. The same thing happened when we were eating. When Remu ordered fish soup I would have loved to capture the look on his face after the waiter placed the dish in front of him. A bowl full of clams. Still makes me smile.

Not all moments can be captured by the camera. And what does one do with hundreds of holiday pictures? (Who am I to ask? I can barely organize my own overflowing collection. Well, I’m working on it :)

On holiday the camera has to be out on the very first day. That’s when the eye takes note of the strange or exotic; as time passes, even the extraordinary things and places start to look ordinary and commonplace.

Another thing: Nowadays, if something catches my eye – like the exquisite flower in front of our hotel – and want to photograph it, I do so right away. That’s because if I don’t take it immediately, I probably never will. This would have happened with the almond flower on my last trip. I told Janne that I would take it on the way back, but Janne stopped the car immediately and said, “How about now?” (He seems to have learned the same thing in my company:)

I photograph the local flora and fauna, nature, rocks, sand, architecture, countryside, people. As a rule, the camera stays in the hotel room when we shop or visit tourist areas.

First thing in the morning I look up and scan the sky for the perfect image of the heavens. There are two reasons for this: I get the holiday weather on record and stock up on images of the sky for photo editing.

I love islands and stretches of seashore. These are usually windy places. Whenever possible, I try and make use of that natural force.

If we’re travelling in a vehicle, the camera is always on my lap (unless I’m the driver, then it’s just riding shotgun… ha ha ;) You can’t always stop, but you can capture the scenery and the birds by rolling down the window or simply through the glass.

On holiday I try to photograph my kids when they’re not aware of me. That way I capture them when they are most themselves. Nowadays they clown around so much in front of the camera that it’s a real chore to find what I want.

Sometimes the most quotidian moments during the holiday turn out to be the most precious: when my daughter is curled up beside her father yawning; when my son is tying up his shoelaces.

Each holiday generates a slew of pictures. I may turn up in one, if I’m lucky. I decided to fix this and so I got myself into quite a few shots this last holiday. Don’t forget to put yourself into the picture too. Better yet, ask a passerby to take a picture of you with your family!!!

If you change lenses during the trip, make sure that you take the camera to be cleaned when you get back home. I must confess to changing lenses in places where I probably shouldn’t have…

And remember to take the time to enjoy those real and authentic moments on your holiday – without looking through the viewfinder. Just allow yourself to be fully present.

x x x x x x x

Ikkunalasin takana suuri joukko ihmisiä katseli maailmaa ruudun läpi. Jokainen omalla tavalla.


Miehellä oli ämpäri kädessä ja hän kaatoi veden putkea pitkin maamme uumeniin, josta odottamattoman kovaäänisesti vesihöyry äkillisesti tuli putkesta ulos.


Seurasin ihmisten yllättyneitä/pelästyneitä/ hauskoja ilmeitä Timanfayan luonnonsuojelualueen ravintolassa ruokaa odotellessa. Kamera vahvasti kassissa. Olisin voinut saada hauskojakin kuvia, koska itseäni tilanne huvitti paljon. Mut tämä oli niitä hetkiä, kun tiedostamatta en edes ajatellut kameraa enkä kuvaamista ja niin kävi myös ruokaillessa, kun Remu tilasi yhtenä päivänä ravintolasta kalakeiton ja mun olisi NIIN pitänyt saada se ilme tallennettu kun se kalakeitto tuotiin hänen eteen. Lautanen täynnä simpukoita. Ahh, hymyillyttää vieläkin.



Kaikkia hetkiä ei vaan voi tallentaa ja mitä sitä oikeesti tekee sadoilla lomakuvilla? (hyvä täs on tollee kysyä kun itse ei hallitse tätä kuvien määrää vielä ollenkaan, but I work on it :)



Lomalla kamera kulkee mukana jo heti ekana päivänä. Olen huomannut sen, et silloin silmä kiinnittää huomiota paremmin kaikkeen erikoisiin/eksoottisiin asioihin, kun jonkun ajan kuluttua ne erikoisetkin asiat/paikat alkaa näyttää tavallisilta ja jokapäiväisiltä.



Myös jos näen hotellin edustalla kauniin kukan ja haluan ottaa siitä kuvan, niin yritän ottaa sen nykyään heti. Koska on hyvin todennäköistä, et se kuva jää muuten multa ottamatta. Näin olisi käynyt viime reissussa mantelikukan kuvan kanssa, kun sanoin Jannelle, et otan sen kuvan sitten paluumatkalla, mut Janne pysähti auton heti ja sanoi, et eiku nyt (on tainnut huomata seurassani viisastuneena saman asian :)



Kuvaan paikallista kasvistoa, luontoa, kiviä, hiekkaa, eläimiä, arkkitehtuuria, maaseutua, ihmisiä. Useimmiten turistialueilla ja shoppaillessa jätän kameran hotellihuoneeseen.

Aamuisin ensimmäiseksi katson taivasta ja metsästän täydellistä taivaskuvaa. Kahdesta syystä. Näkee minkäläinen sää on lomamatkoillamme ollut ja töissä kuvavarastossa pitää olla kaikenlaisia taivasvaihtoehtoja kuvankäsittelyä varten.

Rakastan saaria ja merenrantaa, ja siellä usein myös tuulee. Koetan hyödyntää tuota luonnonvoimaa aina mahdollisuuksien mukaan.



Jos liikutaan jollain kulkuneuvolla niin kamera on melkein aina sylissä (tietty ei silloin kun ajan, silloin se on pelkääjänpaikalla…vitsi,vitsi :) Aina ei pysty pysähtymään, mutta ikkunalasin takaa tai auton ikkunaa avaamalla voi saada maiseman lintuineen talteen.



Koetan matkalla kuvata lapsiani siten, että he eivät huomaa, jolloin saan kuvaan heidät aidoimmillaan. Nykyään he pelleilee niin paljon linssin edessä, et se käy jo työstä onnistua siinä mitä haen.



Myös arkiset hetket lomalla ovat kultaakin kalliimpia, se kun tytär haukottelee iskän kainalossa tai poika solmii kengännauhoja

.

Meil on lomakuvia, jossa itse olen onnistunut olemaan korkeintaan yhdessä kuvassa. Nyt olen päättänyt korjata sen virheen ja ängesin jopa useimpiin kuviin viime reissulla. Muista siis tulla itsekin kuviin mukaan ja vielä tärkeämpi, pyytäkää joku ottamaan perheestänne kuva!!!



Jos vaihdat objektiivejä matkan aikana niin vie kamera aina puhdistettavaksi matkan jälkeen. Itsellä ainakin tulee vaihdettu objektiivejä sellaisissakin paikoissa, jossa sitä ei olisi suotavaa vaihtaa.



Ja muistaisinpa nauttia lomalla niistä oikeista hetkistä – ilman ruutua. Siten, että antaa luvan itselle olla aidosti läsnä.

xoxo Krista
01-sky-clouds-airplane-photo-krista-keltanen-01

  • Sharon - Krista, I love reading your blog in English, thank you! Beautiful words and photography!

  • Krista - Thank you Sharon! <3