Sannan, Rikun, Martta-Aavan ja Joonatanin koti sijaitsee “Vuoden Taloyhtiö” palkinnon saaneessa talossa. Sanna tekee myös sisustussuunnittelua ja on just vähän aikaa sitten juuri valmistunut.










Kotivinkki 8/2013 / jutun lehteen kirjoitti Jonna Kivilahti.
Category Archives: interior
Mekkotehdas blogin Sunnan ja perheen kodissa olen päässyt kyläilemään enemmän kun kerran ja sinne on aina yhtä houkuttavaa/koukuttavaa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta on taas itse tehty. Se ideoiden määrä ja värien loiste! Ovelta jo tulee hyvälle tuulelle. Sunnaan tutustuin Mekkotehdas kirjan kautta, jolloin myös heidän kotona/pihalla kaksi kirjassa olevaa teemaa kuvasimme (Leikkimökkeilyä ja Nukenleikki).














Sunnan kodista oli juttu Kotivinkissä nro 12/2012 / Jutun kirjoitti Jonna Kivilahti
Ihanaa pastellia, mutta eniten mun makuuni on tuo vimpan kuvan leikkimökki. Tai leikkimökiksi sen otaksun, voihan se olla puutarhavajanakin =) Aivan mahtava!
Aivan huikeen kaunis koti! Olen aivan ihastunut Sunnan tyyliin ja sinun kuviin!
Beautiful blog and indpiring decor, Can you please share where you got the tree wall sticker from, it would be perfect for our new play room?
Many many thanks
L
Ihana koti ja ihanat kuvat, jälleen kerran! Aurinkoista viikkoa!
Kotivalo – Leikkimökki on kyllä todella upea! Ja ihan itse Sunnan miehen tekemä! Niin ja se leikkipupun häkki…jossa on pehmopupu ja kangasporkkana :)
Selma – Sunnan tyylitaju, värien ja kuosien käyttö! Niitä jaksaa kyllä ihailla!
Louisa – I need to ask it for home owner. I will let you know soon as possible!
Vekarus – Ihana viikkoa myös! =)
Meidän Remun huone koki muodonmuutoksen kolmisen vuotta sitten, kun legoja ei enää rakennettu, eikä beibleidejä pyöritetty ja autotkin oli parkkeerattu ajat sitten kellariin. Entisestä värikkäästä huoneesta tuli remontin jälkeen paljon neutraalimpi. Huoneessa oleva syvennys oli ollut aikaisemmin hukkatilana ja sänky vei aika ison tilan huoneesta, niin Janne ja Remu yhteistuumin päättivät tehdä sängyn siihen. Säilytystilaakin tuli reilusti, laatikoitakin 12. Loput huonekalut ovatkin huutonetistä, kierrätyskeskuksesta, ruskea laatikosto mummilta ja poron tai peuran sarvet ovat lapsuudenkodistani. Harlekiiniruutuinen tyynykangas Domdom nettikaupasta, isolla tuolilla oleva lampaantaljapeitto Tiirinkosken tehtaasta, lukunurkkauksen peitto Nougasta. Uudessa Talo&Koti 05/2013 lehdessä Jonnan tekemä haastattelu Remusta ja hänen huoneesta.




Aivan ihana huone !!!!Sänkyratkaisu on makee :)
Todella cool tuo sänkyratkaisu!! Ja onnistunut kokonaisuus. Bleidien ja legojen unholaan häviämistä siis odotellen meilläkin ;)
Aivan ihana huone!
Aurinkoista loppuviikkoa!
Juuri ihastelin tuota lehdestä aamukahvilla!
Upea kokonaisuus. Vanha talo paneeleineen, ovineen ja ovenkarmeineen on paras! Hienoja poikamaisia yksityiskohtia huoneessa myös, kuten nuo nyrkkeilyhanskat leuanvetotangossa! Ihana tyyli sulla / Jannella ja Remulla :)!
I love the neutral palette in these rooms! Beautiful soft shades of black, grey and white.
Ilahduin TODELLA paljon, kun näin uudessa Talo&Koti -lehdessä jutun&kuvia POJAN huoneesta ja vieläpä vähän isomman pojan. Niitä näkee niin paljon harvemmin kuin tyttöjen :/ Meillä on neljä poikaa ja parhaillaan esikoisen (12v) huone odottaa uudistamista. Tosi hieno kokonaisuus teidän pojan huone ja kiva, että laitoit tänne vielä lisää kuvia :)
Hurjan kiva huone! Rauhallinen yleisilme
ja paljon hauskoja yksityiskohtia, mm.
nuo mitalit sarvessa : )
Hei!
Todella hieno huone, tyylikäs ja leikkisä yhtä aikaa! Värisävyt ovat todella kauniit.
Minäkin ihastelin lehdestä!
Kiitos tytöt! :)
Keittiössä kauniin sävyisiä pulloja, makuhuoneessa sini-musta-valkoisuus (eestiläisenä kiinnnitin heti huomiota entisen kotimaani lipun väreihin) ja yllätyin kun Terhi oli kutonut eteisen maton ihan itse. En jaksanut uskoa, mutta totta on (kutooko oikeesti noin nuoret mattoja?) Ihailtava!








Juttu julkaistiin Kotivinkissä 6/2013. Jutun kirjoitti Jonna Kivilahti.
Kiitos kuvista ja kivasta jutusta. Mattojen kutominen on ihanaa, varsinkin räsymattojen, kun voi vain heitellä värejä sikin sokin, eikä tarvitse miettiä sen enempää. Voin suositella kaikille.
Anna-Sofian ja Artun kotona. Olimme Jonnan kanssa vuoden pimeimpään aikaan liikenteessä. Vaan muutama päivä ennen joulua. Valoa sai etsiä, loihtia paikanpäällä sekä jälkityöstössä koneella. Toisinaan olen kateellinen australialaisille (tai kenen vaan “aurinkovaltioiden”) kollegoille, kun se tärkein työväline on aina läsnä. Miska ja Oula olivat ehdottomasti minun päivän valopilkkuja. Oulaa en malttanut antaa takaisin enää äidilleen, muistutti niin meidän Remua ikäisenään. Pyöreä pää, pulleat posket ja lempeä luonne.











Koti oli Kotivinkki 2013/ nro 4 lehdessä.
No eipä uskois, että on ollut hämärän hyssy! Hienot kuvat ihanan värikkäästä kodista!
Vau, mikä koti jälleen ja niin upeita kuvia, ei tietoakaan valonpuutteesta!
Löysin tänne Anna-Sofian vinkistä. :) Värit tuo valoa tähän talveen mikä jatkuu ja jatkuu. Piristävää!
No voi hesus mikä kämppä! Ihania kamoja, ihanasti sisustettu!
Asunto oli kyllä kerrassaan sellainen piristävä väripilkku keskellä talven harmautta! =)
12xkoti kirjaa varten kuvatut ja stailatut kuvat ovat viime syksyltä. Jolloin olin just viikko aikaisemmin ehtinyt maalata seinät Nougatista hankkimani Kalklitir kalkkimaalilla. Siihen aikaan katossa meillä roikkui ikivanha loisteputkikin (edellisen asukkaan jäljiltä), josta isäni jo huomautti, et tämä ei ole kohta enää turvallista. Oli siis sellainen hautausurakoitsijan hyväksymä kattovalo (valokuvausopettajani usein käyttämä sanonta, mikä saa mulle aina ja edelleen hymyn huulille, koska se on mielestäni aika nerokas oivallus). Mut siis minua ei oikein kyllä ikinä häirinnyt se rumilus siellä katossa vuosien varrella. Helposti kun tulee sokeaksi kaikille pienille ja isoimmillekin keskeneräisyyksille kotona. Silloin myös tiskikone lopetti yhteistyön (sekin oli edellisen asukin vanha kone), ja koska meillä oli aina ollut hitsin pieni lavuaari, jouduin ison päätöksen eteen. Nyt tai ei koskaan. Hankin ison valkoisen lavuaarin ja luovutaan tiskikoneesta, koska molempia en olisi saanut, kun seinä on turhan lyhyt liesille, lavuaarille ja tiskikoneelle. Luovuin siis tiskikoneesta kuultuani tarinoita, miten patologi pystyy ruumiinavauksessa sanomaan onko ihminen pessyt tiskit elämänsä aikana käsin vai tiskikoneella. Se sai miettimään, et minkäläisiä lautasia annan lapsille eteen. Joku kyllä leimasi sitten koko tarinan urbaani legendaksi.




Niin ja toi pieni maalaus vihanneksista on Merilin tekemä, kun oli noin seitsemän vuotias. Löysin sen varastosta ja mielestäni löysin sille mainion paikan keittiöstä.
Keittiösi on kodikas ja kaunis. Kivoja pieniä juttuja, ja tunnelma niin viihtyisä. Ihanat kuvat!
Miten ihana keittiö! Juuri sellaista sopivaa maalaisranskalaista tunnelmaa. Tykkään kovasti! Jotain tämän tyylistä laittaisin, jos nyt remontoisin keittiön. :)
Kaunista, niin kaunista! Ja niin kauniita kuvia!
Pakko kysyä, miten olet jaksanut astiat pestä, onko tullut ikävä sitä pesukonetta?
Niiiin kaunista, niin Kristamaista, en voi kuin tuijottaa ja huokailla! Kotinne on todella kaunis ja kodikas. Luen ja katson herkeämättä ihanaa blogiasi! Oikein hyvää Pääsiäistä sinulle ja perheellesi!
I’m up early and reading blog posts. I love the kitchen, especially the photograph of the beautiful patterned tray. We don’t use a dishwasher, we wash everything by hand, like people have done for centuries past. Have a lovely day. Sharon
Tunenlmallinen ja kodikas keittiö. Pidän myös noista eriparisista tuoleista, ei kaiken täydy aina olla niin täsmälleen toisiinsa sovitettua.
Tuo tarjotin on ihan mielettömän kaunis.
Ja voi kun tuo vihreys tuolla ikkunan takana tulisi nopeasti!
Upea keittiö, ihanan inspiroivat kuvat! Muakin vähän kiehtois tuo tiskikoneettomuus, mutta ajatuksena, mutta sitten taas toisaalta ei.. meillä ei ollut tiskaria ekassa yhteisessä asunnossa miehen kanssa ja vieläkin hyvässä muistissa se, miten kauan siihenkin hommaan (käsin tiskaukseen) sai kulumaan aikaa…
Hei!
Ihanan kodikas keittiö! Tuo myrkkykuorma mietityttää minuakin, en vaan tiedä miten selviäisin tästä kaikesta ilman tiskikonetta.
Lisäsin tunnelmallisen blogisi lukulistalleni.
Mukavaa kevättä sinulle!
Liina
Maria, Kiitos! On se joskus ihan muutakin jun tunnelmallinen =)
Jenni – Iik, olen aika iloinen, et tästä tunnistit french country fiilistä, jotain sellaista hain takaa kun remppaa tehtiin.
Vekarus – Kummallista kyllä, mutta taisi olla niin jäätävä päätös, että en ole ikävöinyt astiapesukonetta. Pidän itse tiskaamisesta ja jos vielä löytäisin La Bruketin tiskipesuainetta niin siitä vasta ilo irtoisi :)
Villis – Oi, kiitos todellakin! Ihanaa Pääisäistä teille myös!
Sharon – I’m thankful for your every comment! You are like us, we also don’t use dishwasher, and I dont think it is a big lost. Have a nice Easter, Sharon!
Lumo – Pidän kovasti tuoleista. Kantaisin niitä kotiin jatkuvalla syötöllä, mutta ei tänne enää mahdu :)
Nalle, tarjotin on Etsy kaupasta! Pidän itse myös siitä! Meil jotain vihreätä puskee jo maasta.
Katri – Meilläkään ei ollut ekassa asunnossa tiskikonetta, mutta toisessa jo oli ja sitten täälläkin sellainen 80-90luvun vekotin. Hyvin meil on sujunut tiskaukset. Luulen, et tämä päätös jonka tein oli lopullinen ja olen sen työstänyt mielessäni ajatuksen kanssa, niin kaipuuta ei enää ole.
Liina – Kiitos paljon! Mukava kun löysit tänne =)
On kyllä tosi kaunista! Ihanan kodikas keittiö. ♥
Onpa kaunis keittiö, ja upeita kuvia. Mä en vois elää ilman tiskikonetta, mutta kyllähän ne “myrkyt” välillä mietityttää!
Hyvin näkyy ranskalaistyyli – kaunista ja kodikasta. Astianpesukoneen myrkyt mietityttää myös täällä, ja kysyinkin tuntemiltani oikeuslääkäreiltä onko väitteissä (että patologit näkee…) perää – he kiistivät.. Mutta tietäähän sen että myrkkyjä ne konepesuaineet on.
Aivan ihana keittiö teillä! Kysyisin tuosta kalkkimaalista, oliko sitä vaikea työstää? Millaisella pensselillä sitä suditaan vaiko telalla?
Hei Riikka, Ei ollut ollenkaan vaikeaa työstää. Meni mielestäni paljon helpommin kun tavallinen maali, josta pitää saada tasainen jälki. Pensselillä ihan sudin. Sanna, Nougat kaupasta http://www.nougat.fi antaa kyllä oikeet ohjeet maalin käyttöön. Alussa maali jäi märkänä aika tummaksi (sitä ei kannata pelästyä), mutta kuivuessaan se näyttää kuten mallikappaleekin jonka mukaan värin valitsin (niitä on siis eri sävyasteita vaaleasta kylmästä tummempaan ja lämpimämpimiäkin harmaita löytyy =)
Raija Puukon tyttären Ennin kodin taide on enimmäkseen äidin käsialaa. Raijan mielikuvitusta voi ihailla EkoDeko kirjasta.












Kodista kirjoitti jutun Jonna Kivilahti ja jutun julkaisi Kotiliesi 3/2013.
Hi there, I don’t always get the story in the translation, but I love seeing your beautiful photographs. I particularly like the artwork above the black chest of drawers, lovely! Have a nice day1 Sharon
Kanista värien yhdistelyä tässä kodissa! Tykkään kovasti muun muassa tuosta kullankeltaisen ja siniharmaiden yhdistelmästä olohuoneessa.


by Krista
Vekarus - On niin ihanaa katsella ottamiasi kuvia, ne ovat aina niin kauniita! Omat kuvat, varsinkin, kun nykyisin niitä kännyllä lähinnä napsii, on ihan eri planeetalta…
JuttaEmilia - Upeen näköinen koti tarkkaan mietityillä yksityiskohdilla. Erityisesti pisteitä rouheasta yleisvaikutelmasta vaalean sävyisen kokonaisuuden keskellä. Iso wau!
Ja kuvat onkin sitten ihan asia erikseen – kuinka kauniisti oletkaan saanut tunnelman vangittua.
kaari3 - Kaunista kauniisti kuvattuna. Tietty!
Sharon - This is such a beautiful peaceful home…love the soft palette with just a hint of bright colour in the girl’s bedroom.
Sanna Siik-Keskisarja - Kaunis kiitos Kristalle ja Jonnalle kun kävitte kotonamme.
JA KAIKILLE TEILLE IHANISTA KOMMENTEISTA :)
Krista osaa tallentaa kuviinsa hetken/tunnelman – se on lahja joka on vain harvalla!
Mukavaa kesän odotusta kaikille
rakkaudella. Sanna
Krista - Vekarus – kuvaan itse myös tosi paljon kännykällä. Jopa suurin osa lasten kuvista on nykyään kännykällä.
Jutta Emilia – Sanna on kyllä tyylitaituri. Todella rauhallinen tunnelma. Itse pidin paljon heidän makkarin puupöydästä ja sen asetelmasta.
Kaari3- Ihana koti on! =)
Sharon – I agree with you. Lovely home!
Sanna – Uih, puna kohosi just poskiini! Kiitos!