Laura haaveili siirtolapuutarhamökistä jo lapsena. Joitain vuosia sitten hän sai miehensäkin innostumaan ajatuksesta. Sitten alkoi tapahtua. Kaupunkikodin läheltä löytyi pieni paratiisi. Jutun Koti ja Keittiö 7-8/2018 lehteen kirjoitti Jonna Kivilahti.
”Natukene” -sanoi Alisa. Minua hymyillytti, ja samassa mietin, että vihdoin hän sanoi jotain oma-aloitteisesti minun äidinkielelläni.
Olemme olleet kahdestaan matkalla – Muhussa, Eestissä. Olimme myös viime kesänä, mutta vasta tällä kertaa aloin puhumaan hänelle meidän yhteisen reissun aikana melkein pelkästään vaan eestiä. Alisaa aina naurattaa kun kommunikoin hänen kanssa sillä kielellä. Hänestä se kuullostaa niin hauskalta kun en normaalisti puhu näin. Luulen, että se tekee hänen aivoille hyvää ja niin minunkin. Harmi kun vasta nyt sen tajuan, koska en ole aikaisemmin asiaa ajatellut. Kielet kun ovat niin tärkeitä ja vielä tärkeämmäksi kielestä tekee sen, mitä vähemmän sitä maapallolla puhutaan.
Huomaan, että olen tehnyt virheen. Mutta jos kaivan optimistin itsestäni esiin niin ehdin mahdollisesti vielä korjata sen (ainakin Alisan kohdalla). Kasvattaminen on samalla itsekin kasvamista lapsen vierellä.
Kaikille äideille SUURENMOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ ja oma kallile emmele suured kallid ikka ka.
Kova mökkikuume iski muutama vuosi sitten. Etsimme meille sopivaa kesäpaikkaa pitkään ja ajelimme pitkin poikin Etelä-Suomea. Kriteerinä oli se, että ajomatka saisi olla kotoamme Helsingistä korkeintaan kaksi tuntia. Ihan sattumalta hoksasimme tämän Sipoon saaressa aijaitsevan mökin ilmoituksen netissä joulukuussa 2013.
Teimme kaupat helmikuussa, ja seuraavan kesän remontoimme taloa jo totuttelimme mökkiläisen elämään. Saari on suuri ja täällä on kymmeniä mökkejä. Haemme juomaveden yhteiseltä kaivolta, ja kuljemme pitkin mutkittelevia polkuja, naapureiden pihojen reunoilla. -kertoo Katja. Jutun kirjoitti Jonna Kivilahti Kotivinkki lehteen.
Liian monta mittavirhettä tehtyäni en voi kuin ihmetellä onnellisena lopputulosta. Kun työmaalla on oma aviomies toteuttajana, ei erehdyksiltä, väärinymmärryksiltä ja erimielisyyksiltä voi välttyä. Ruutuvihkoon kirjaamani mitat ja pinterestin kuvat eivät aina välittäneet vahvaa visiotani toivomallani tavalla.
Muuttopäivänä uusi yhteinen projekti ei houkutellut, mutta nyt, muutama vuosi myöhemmin, seuraava projekti on jo pitkällä ja yhteistömalli taas löytynyt. – kirjoittaa Anna-Kaisa Melvas Glorian Koti 6/2017 lehdessä.
Sinivalkoinen, romanttinen kylpyhuone sai purkutuomion, kun sisustussuunnittelija Sanna Virpiö kaipasi perheelleen ajattomampaa kylpyhuonetta, jossa olisi myös rosoisuutta. Inspiraatio kylpyhuoneen uuteen tyyliin sai alkunsa perheen lomamatkalta Kreikasta. Sanna ihastui kreikkalaisiin kalkittuihin rakennuksiin, hiekkarantoihin ja valoisuuteen. Jotain samaa hän halusi kotiinsa, ja keksi luoda vastaavaa tunnelmaa mikrosementin avulla. Jutun kirjoitti Glorian Koti 2/2018 lehteen Jonna Kivilahti.
Koti on aika pelkistetty, ja kaikelle tavaralle on oma paikkansa. Työssäni elän tavarapaljouden keskellä, joten halusin oman kotimme olevan melko riisuttu. -kertoo muotoilija ja sisustussuunnittelija Jutta Tanninen Avotakka 2/2018 lehdessä, josta jutun kirjoitti Jonna Kivilahti.
-Alkaakohan täällä olla jo vähän liikaakin sinisiä kippoja ja kulhoja? Marika sanoo nauraen, sillä harrastus on vienyt mennessään.
Talon taideteoksissa on tekemisen meininkiä, sillä taide on Marikan ja lasten yhdessä maalaamaa. Marika tosin hankkii vain sinisiä maalituubeja maalaushetkiä varten. -kirjoittaa Mirsa Kaartinen Glorian Koti 8/2017 lehdessä.
Copyrights © Krista Keltanen|ProPhoto Blogsite
