Hirsitalon kiehtova historia kulkee Tampereelta Helsinkiin. Talo muuntui kaupasta museoksi ja lopulta Martikaisen perheen kodiksi. Vuonna 1853 rakennettu hirsitalo on siirretty nykyiselle paikalle Itä-Helsinkiin vuonna 1954. Täällä asuvat Mifukon suunnittelija ja yrittäjä Mari, kontrabasisiti Juho ja lapset Aino ja Eeva. -kirjoittaa Jonna Kivilahti Kotivinkissä.
Kodista oli juttu Kotivinkki 8/2014 ja jutun kirjoitti Jonna Kivilahti/ kuvat Krista Keltanen
Rakas Sanna,
Ensimmäisen äitienpäivän moni tuore äiti muistaa ikuisesti, mut uskon, et tämä äitienpäivä merkitsee sinulle vielä enemmän. Koet maailmaa uusin silmin. Tunnet sen haavoittuvuuden. Olet pysähtynyt ja keräät juuri nyt sirpaleita yhteen ja näet, miten ne kuitenkin kimmeltää ja säteilee kun niitä valoa vasten katselet. Huomasin sen, kun Emil painoi päänsä syliisi ja kun teidän katseet kohtasivat, jossa rakkaus oli omalla suuruudella läsnä niin voimakkaasti, et sydän oli pakahtua. Se tunne, mitä kannoit mukana koko kuvauksen ajan välittyi minuunkin. Siinä oli haikeutta, mutta käsittämättömän paljon vahvuutta ja herkkyyttä. Olit kuin tyyni meri myrskyn jälkeen. Se rauhallisuus, mitä hehkuit ja sun hymy, aidoin mitä aikuisillaan näkee.
Olet vahva. Olet käsittämättömän vahva.
Rakkaudentäyteistä Äitienpäivää rakkaat lukijani
Väga armas perekond:)
Niin kaunista, koskettavaa ja herkkää. Haurasta. Niin kuin elämä on. Kirjoitin tänään blogiini tekstin, yhden pienen tarina elämän haavoittuvuudesta- ja onnesta. Toivottavasti onni on myötä myös tämän perheen elämässä. Onnellista Äitienpäivän iltaa sinulle Krista ❤
Ihania kuvia kaiman perheestä :)
Niin usein ihailen näitä sinun kuviasi. Löydät ihmisen olemuksen kuvissa niin taitavasti että tulee välillä ihan kylmänväreet. Äitienpäivä oli meilläkin mukava, syötiin brunssia ja nautittiin perheen kanssa olemisesta.
Thank you for post :)
Jennien ja Antonin talo Porvoon vanhassakaupungissa on nähnyt elämää yli 250 vuoden ajan. Siellä on pidetty niin heveosenkengittäjän pajaa kuin ruumisarkkuliikettä. Nykyään pihapiirissä nähdään lyhytelokuvia. -kirjoittaa Mirsa Kaartinen Avotakassa (1/2015)
Onpa kiva nähdä koti, jossa on vuosikymmenten kerrostumaa! Kaunista!
May Kay – Kauniisti sanottu. Vuosikymmenten kerrostumat tulivat kyllä esille =)
Aamuisin kun vedän makuuhuoneen verhon ikkunan edestä sivuun niin viime aikoina on tullut todettu turhankin usein, et ai taas. Sataa. Sitä vaan miettii säätäkin itsekkäistä syistä, et kunhan vaan aina paistaisi, mut miten paljon vihreämmäksi luonto onkaan tullut sateen myötä. Siellä on oikeesti yhtä kaunista kun kirkkaimpinakin päivinä…eri tavalla vaan. Jos jaksaisi vaan katsella ympärille sateenvarjon alta kiirehtiessä eteenpäin. Kasvit ei kurkota aurinkoa vaan vetäytyvät lähelle maata. Ovat entistä enemmän haavoittuvimman oloiset. Vedenpisarat, kun pieniä lammikoita pikkuisen lehden päällä. Se vihreän kirjo mikä on jo.
Juotuaan 11 kuukautta melkein pelkkää vettää (sekä muutamia sokeroimattomia mehuja) totesi Alisa nuolastaessa huulia ja laitettuna maitolasin pöydälle, et ”Herkkua!”. Siltä se aurinkokin tuntuu taas sateen jälkeen.
Herkkua ovat nämä kuvasikin. Pakko katsoa vaan uudestaan ja uudestaan. Ja aina hymyilevä ja nauravainen Alisa♥
Ihana tunnelma taas kuvissa! Alisa on niin suloinen! :-) Saako kysyä, että millä aukolla olet kuvannut toiseksi alimmaisen kuvan kukan terälehdistä?
Aivan ihana postaus, aivan ihana sä ja te <3 <3 Terveisiä! Tämä sun on elämää suurempi blogi <3
Alisan hymy on niin sykähdyttävä! Tunteet välittyivät niin vahvana kuvien läpi, että piti alas scrollattuaan palata takaisin nauttimaan niiden aitoudesta. Kiitos ihanasta postauksesta!
Niin upeita kuvia, taas. Spotify sattui vielä soittamaan kuviin sopivaa musiikkia taustalle :)
Nalle <3
Petra – Tottakai saa =) Kuva on kuvattu f2.8
Johanna K – Ihana Johanna, Kiitos <3
Made – Oh! Kiitos näin kauniista sanoistasi.
Elina – Musiikki tekee kyllä niin paljon, antaa ja välittää kuviin tosiaan oman tunnelman lisäksi.
Krista, nämä kuvat … oon ihan sanaton. Just tämmöisiä haluaisin omastakin kodista ja perheestä mutta mä en osaa kuvata :/
Pakko katsoa uudelleen ja uudelleen. Aivan MYKISTÄVIÄ, huokaus.
Upeita tunnelmapaloja. Aurinkoista kevättä, kyllä se aurinkokin sieltä pilkistää, tosin ei ihan tänään vielä.
Ihanuus, mikä kuvakertomus.
Huokaus.. Niin ihania kuvia, että melkein unohtaa hengittää. <3
Copyrights © Krista Keltanen|ProPhoto Custom Blog
Merja, Villa Inkeri - Upea, värikäs, rento ja persoonallinen koti! Täynnä ihania yksityiskohtia.
Krista - Merja – todellakin =) Kaunis ja rento!