Kultainen valo kimmelsi ruusunmarjoilla. Luontokin sytytti taivaalla olevansa tuikkunsa pohjoiseen pyhäinpäivänä vainajien muistoksi, ajattelin, kun isäni asetteli kynttilää mummini haudalle ja aurinko lämmitti. Pimeys, sade ja tuuli ulkosalla ovat suurimmat syyt siihen, et kaakeliuuneissa palaa tuli, kippoja ja kattiloita kolistellaan keittiössä ja ahkerasti kananmuniakin rikotaan. Olen vihdoinkin uskaltanut leipomispuuhiin Alisan kanssa (joku ehkä muistaa, kun kirjoitin, et Alisan ruokavalio muuttui noin puoli vuotta sitten sairauden takia ketoosidieetiksi ja päivän annos ei saa ylittää 10 hiilihydraattia, per annos siis 2 hiilihydraattia). Näillä määrillä ei pullaa tai lettuja syödä, mutta taikinansekoittaminen ja sokerin lisääminen kulhoon on täysin sallittu (ja pari kertaa taikinalla kuorrutetun sormen nuolaisu, josta tulin yllätetyksi :). Jokainen varmaan tietää omaltakohdaltaan, et me sopeudutaan mihin vaan. Alisakin tarjosi ylpeänä tekemiä muffinsseja isosiskolle, laittoi kulhon takaisin pöydälle ja juoksi leikkimään.
Hyppää sisään HELSINGIN KAHVIPAAHTIMOON Puu-Vallilassa, jossa boheemissa tilassa aika on pysähtynyt seinällä olevassa kellossa ja kahvin aromit puskee ihon läpi herättäen syyssateisiin uinuvan kropan.
Krista Keltanen Blog » photography
Copyrights © Krista Keltanen|ProPhoto Blogsite
rosamaria's diary - Kaunis kuvasarja! Ihana valon ja varjojen leikki. Rauhallinen, onnellinen tunnelma. Ja ihana Alisa <3
Anu - Upeita ja tunnelmallisia kuvia! Saanko kysyä, onko ketogeenisestä dieetistä ollut apua (ilmeisesti lääkeresistenttiin epilepsiaan)? Erittäin mielenkiintoinen aihe nimittäin! Hyvää vointia Alisalle, lapset ovat niin uskomattoman sopeutuvaisia. Aikuinen ajattelee helposti, mistä lapsi jää paitsi, mutta lapsi itse on täydellisen onnellinen päästessään tekemiseen mukaan:) Kaunista syksyä!
Krista - Kiitos Rosamaria <3
Anu – Alisan kohdalla tilanne näyttää mielestäni paremmalta. Kohtaukset eivät ole jääneet kokonaan pois, mutta ovat harventuneet ja nykyään hän ottaa aamuin-illoin vaan yhden lääkkeen kun normaaliruokavalion aikaan niitä oli tilanteen mukaan 2-4kin pilleriä käytössä. Tuntuu, et kehityksessäkin ollaan menty eteenpäin, mutta onko se kaikki ketoosin ansiota vai liittyykö kasvuun tai muihin tekijöihin. Onhan se tottakai mielenkiintoista, et ruokavaliolla voi tilannetta muuttaa.
Jonna - Ihana Alisa <3
Sirja - Absolute treat! Thank you for sharing and inspiring, Krista!
Mustarastas - Miten tuo lasketaan – yksi hiilihydraatti, kaksi hiilihydraattia?
EsaP - Hei Krista, meidän tytöllä on myös epilepsia. Kävimme Antioksidanttiklinikalla hivenainetesteteissä ja monesta oli puutetta, varsinkin sinkistä. Tyttö sai hivenaine- ja vitamiini kuurin. Samalla lääkäri jätti toisen lääkkeen pois ja tyttö syö nyt vain Kepraa. Lopputulos on, että kohtaukset ovat loppuneet kokonaan. En tiedä, mikä vaikutti vai oliko pelkkä kasvaminen, mutta uskon että ravinnolla on merkitystä. Ketoosi on varmasti hyvä mutta myös varmaan haastava ylläpitää. Voimia!
Krista - Jonna -<3
Sirja – Thank you ;)
Mustarastas – kutakuinkin näin juu =)
EsaP – Kiitos kun kirjoitit ja ihana lukea, et tyttösi voi hyvin. Voisin kysyä meidän lääkäreiltä vielä hivenainetestistä (kiitos kun mainitsit siitä..olen joskus lukenut myös jostain lehdestä vastaavaa tapausta)…vaikka kerran kyllä muistaakseni mainitsin ja kertoivat, et Alisan tilanne on eri. Alisan epilepsia näkyy spasmi-sarjoina ja hänen kohtaukset kestää tunteja, jos kohtausta ei pureta pois.
EsaP - Joo, ymmärrän että teillä on kyseessä rajumpi muoto. Kannustan kuitenkin menemään tuohon tutkimukseen. Epileptikoilla on puutteita usein sinkistä ja b-vitamiineista ja kuulema suurin osa heistä on hyötynyt jollain tavalla hoidosta. Ainakin meillä hyöty oli selvä. Toki se on kallista.