Luin eilen illalla kellarissa päiväkirjaa, mitä kirjoitin päivänsankarille kun häntä odotin. Viisitoista vuotta sitten. Tuntuu, että olen itsekin sillä välillä ehtinyt hiukan aikuistua, koska teksti sai minut hymyilemään. Jotkut jutut olivat suomeksi, hyvin monet eestin kielellä. Annan sen kun aika on oikea. Onneksi, ei ihan vielä. Nupsu, tänään on sinun päiväsi.
——-
Sa olid pisikene armas plika,
kel päikesetäpid põskedel reas.
Sul mõni hammas suust puudu oli ikka
ja valendavad patsijupid peas.
Sa märkasid kõike, milles peitus ilu,
ka põllulillele sa tahtsid teha pai.
Nii õrnalt üle samblatuti silud
ja imestad, kust lepatriinu täpid sai.
Mis sest, et lapsepõlv on jäänud seljataha,
mis sest, et rohtu kasvand liivakast.
Sa ikka julgelt hoia õnnepäikest süles,
et möödunud mängud jääksid mängumaaks.
hanna - Niin kaunis tyttö!!! Onnea :)
Kati - Ihana Tyttö – Kaunis kuin kuva!
<3 Toivottavasti nähdään pian:)
Kati
Kotivalo - Onnea ihanan herkän kauniille syntymäpäiväsankarille! Ja äidille kans =)
Laura - On kyllä käsittämättömän kaunis tytär sulla. Malliksi vaan :)
Sirle - Palju ônne kallile Merilile!
Sanna - Kaunis tyttö – niin ihanasti on äiti saanut hänet kuvattua.
Onnea
t.Sanna
Krista - Kiitos kaikille! Ensi viikonloppuna juhlitaankin jo rippijuhlia!