Kun Cocon lähettämä kirja Japanista saapui postilaatikkoon, avasin sen heti ja selailin sen läpi siltä seisomalta. En ollut ottanut siis askeltakaan kotiin päin, seisoin edelleen postilaatikolla. Ah, luulin että näin unta. Meidän pieni musta lasten leikkimökki (huom. isännän itse rakentama) ja Alisa minun viekussa katselemassa kirjaa. Siin me olimme. Huikean kirjan kannessa. Tuntuu oikeastaan vieläkin epätodelliselta.
Mutta miten me sitten päädyimme koko kirjaan? Joskus huhtikuussa toimittaja Anna Varakas (joka pitää ihanaa palsta71 blogia) lähetti minulle sähköpostia ja kirjoitti, että Paumesin kirjan tekijät Coco ja Hisashi olisivat ehkä kiinnostuneet tekemään jutun meidän pihasta heidän uuteen Finland Gardens kirjaan. En jaksanut uskoa sanoja joita luin. Ilmoitin Jannelle, ja hän oli niin vahvasti sitä mieltä, että ei meidän pihassa ole mitään kuvattava ja kaikki vielä kesken ja, no lista jatkui :) Itse taas ajattelin, että mehän asutaan jatkuvan “työmaan” keskellä koko ajan, ei tämä elämäntehtävä tule koskaan valmiiksi ja päätimme yhdessä (lue: Krista päätti :), että nyt siivotaan ja maalataan ja Janne aloitti rakennusurakan…rakensi taloa vasten yrteille “telineen” ja rakensi puisen pihasohvan ja vielä puuseinän mökin viereen, ja jotta minullakin jotain tekemistä olisi niin maalasin sen seinän mustaksi, niin ja maalasin sen mökinkin mustaksi (sitä mä uhosinkin jo silloin joskus keväällä). Nämä piti tehdä sitten joskus kesällä, mutta meilla olikin kuvausdeadlinestä johtuen jo suurinosa suunnitelmista valmista toukokuussa. Mahtavaa! Ja täällä he sitten olivat. Anna, Coco ja Hisashi yhtenä toukokuisena päivänä. Aika uhkaavalta näytti kyllä keli. Taivas pimeni ja vettä rupesi ripottelee kun Hisashi oli ehtinyt vikat kuvat ottaa. Jäi heistä kolmesta niin lämmin fiilis.
Laitan hyvän talteen kaikki kolme kirjaa, jokaiselle lapselle oman kappaleen muistoksi.
Kirjan kuvat: Hisashi Tokuyoshi
Kirjassa on niin monta muuta monenkertaisen kauniimpaa puutarhaa, viljelypalstaa, pakopaikkaa…ja se löytyy Akateemisen kirjahyllyltä. Tässä alla vielä muutama viikko sitten kuvattuja kuvia syyspihastamme. Nyt on jo melkein lehdet lähteneet puista.
Jonna - Niin ihanaa. Onnea Krista! Olette maailman söpöimmät kannessa Allun knssa! Nyt kirjakauppaan!
Niina - Ihanat ovat kuvat ja kauniisti kuvailit koko prosessia. Pihanne näyttää ainakin minun silmääni suloiselta keitaalta!
JenniH - Vau, aivan huikea juttu! Olen ääriäni myöten kananlihalla! Onneksi olkoon! Varmasti tuntuu todella epätodelliselta nähdä itsensä ja oman pihansa tuollaisen kirjan kannessa. Teillä näyttää olevan ihanan persoonallinen piha ja talonne on todella kaunis! Älä siis turhaan ole noin vaatimaton, olette kyllä ansainneet paikkanne kirjassa. :) Tuo pihapenkki on upea, täytyy vinkata miehelle, että meillekin ensi kesänä tuollainen!
nora - LOVE this house and LOVE your pictures :-)
Greetings from Austria!
Nora
Marjaana - Supperhienoa. Kirjahan on pakko saada käsiinsä! Ihana puutarha.
Krista - Jonna – Hih! Kiitos ja Allu on kyllä söpö! :)
Niina – Lämmin kiitos! Joskus tulee itse ihan sokeeksi lähiympäristölle ja aina haahuilee jonnekin kauemmas, ja luulee, että ruoho on vihreämpi muualla :) Arvostan silti suuresti Jannen viitsimistä laittaa pihaamme vuoden toisen perään ja aina jotain uusia asuoita saadaan kesäisin tehty.
Jenni – Ihana ja kiitos! Itse bongasin sen pihapenkin jostain ranskalaisesta lehdestä. Näytin mallin ja siitä sitten Janne alkoi kasata lautoja yhteen.
Nora – I´m really glad you liked this post and photos. Hope to hear of you again!
Marjaana – Kirjassa on monia muita kauniita ja persoonaallisia pihoja. Tykkään kovasti koko Paumes kirjasarjasta. Upeita idoeita myös heidän lastehuonekirjoissa.