¡Viva la Mexico!

Muistikortilleni tallensin Meksikon matkaltamme 1232 kuvaa. Käsittelin niistä 357 ja postaan tänne muutaman…Alla oleva ruokapaikka oli yksi suosikkini Akumal rannalla. Siinä istuessa tuli koettu kiireettömyys ja sellainen fiilis, mikä on jossain surffileffoissa kun porukat vaan nauttii boheemista elämäntavastaan. Mut takas Suomeen…ystävänpäivänä matkaan lähdettiin. Kaikki ei mennyt ihan putkeen heti aamusta. Lentokentällä Janne keksi, että hei, missä hänen matkalaukku on kun kasseja nostettiin liukuhihnalle lähtöselvityksessä. Eikun taksiin ja takas kotiin tai siis Janne lähti ja me muut jäätiin odottamaan lentokentälle. Selvittiin koneeseen. Onneksi siskoni päättii kymmenen päivää ennen meidän matkaamme lähteä meidän mukaan. Lennettiin Lontooseen eri koneilla, mutta Lontoosta Dallasiin olimme samassa koneessa, samoin Dallasista Cancuniin. Tässä koneessa oli jo niin “aurinko” mukanamme, iloisia ihmisiä vaikka olimme niin väsyneitä. En ollut nukkunut. Alisa oli aika levoton pitkällä lennolla. Cancunissa olimme joskus kasin aikaan illalla. Ihmettelimme lentokentällä mistä saisimme taksin Playa del Carmeniin (jossa siis meidän hotelli oli). Saimme matkasurakseen tilataksiin kolme tanskalaista. Heidän matkasuunnitelmat veivät heitä Meksikon jälkeen Belizeen, Guatemalaan. Törmättiin heihin sattumalta pari päivää myöhemmin paikallisessa bussissa kun Tulumiin olimme matkalla. Tulumiin mentiin katsomaan maya raunioita, mutta parasta siellä oli sen ranta. Rauhallista ja leppoisaa. Siellä mohitoa maistellessa ja lämmössä paistatellessa suunnittelimme siskon kanssa muuttoa Australiaan. Janne kuunteli hiljaa vierestä ja palautti meitä aina välillä takas todellisuuteen. Ah, se ilta siellä rannalla jäi mieleen! Myös maailman parasta olivat cenotet (maanalaiset “vesialtaat”). Raikas ilma ja virkistävä vesi. Olimme Dos Ojosissa niin myöhään illalla, että siellä ei ollut meidän lisäksi kun kaksi kanadalaista. Käytiin cenote Dos Ojos altaissa ja vielä toisessakin, jota en nyt muista. Suurin osa kuvista on otettu Palya del Carmenissa, retki tehtiin myös Cancuniin ja elämyspuistoon Xcaretiin (jossa pääsimme delfiinienkin kanssa uimaan). Syötiin katuruokaloissa, ajelimme paikallisten pikkubusseilla, joita he collectivoksi kutsuivat. Kymmenen päivän reissu oli silmanräpäyksessä ohi.