Kellarin syvyyksistä on taas kaivettu esiin vanhoja c-kasetteja. Eniten iloitsen nykyään mieheni c-kasetti kokoelmasta…täynnä vanhoja blues legendoja…itse nauhoitin aikoinani kaseteilleni Radiomafian Tapani Ripatin yöshowt…ne olivat pienessä kaupungissa asuvalle tytölle viikonlopun kohokohta. Hänen äänikin oli kuin jotain magiaa. On jäänyt niin ihanat muistot siitä! Minusta siis tuli konemusiikin fani. Kun tapasin mieheni niin meidän musiikinmaku ei siis natsannut yhtään. Mie kuuntelin rave-trance-house-teknojynkytystä ja hän groove-blues osastoa. Muistan kun hän aikoinaan sanoi, että et ymmärrä tätä musiikkia kun olet näin nuori (meil siis 9v ikäerokin), no…ajattelin, että joo…mutta nyt ymmärrän mitä hän tarkoitti. Eilen bongasin ystäväni Olli Moilasen FB seinältä hänen tekemänsä Turbulenssi streamin, jossa kappaleen 0.9sek (myös 1.28sek ja 2.58sek) kohdalla tulee just se lennokkuus johon aikoinani konemusiikissa ihastuin. Hieno kappale. On soinut jo kovin monta kertaa ja en voi kyllästyä tähän!
Henrietta - Sadan mutkan kautta löysin tänne tässä suuressa virtuaalimaailmassa vaikka oikeassa elämässä olemme aika lähekkäin noin maantieteelisesti. C-kaseteista muistan kuinka samaista Ripattia yritin nauhoittaa aikanaan rockradiosta (aikaa ennen mafiaa). Muistan kuinka kirosin kun mies puhu aina kesken biisien, se oli tosi raivostuttavaa.
Tykkään kuin hullu puurosta sun kuvistasi.
PieniLintu - Voi, ei oo aikoihin näkynyt C-kasetteja missään, kivat kuvat. :)