I'm an Estonian born photographer living in Helsinki, Finland.

I bought my first SLR camera in 1994 after graduating high school. I started with shooting film and I was so excited. At this time, I mostly photographed for fun; mainly summer holidays, nature and flowers. My father is an amateur photographer and I had the opportunity to spend time with him in a darkroom. I think it was the spark that ignited my passion. I started studying photography in 2002 at VVI (Visuaaliviestinnän Instituutti) in Tampere, Finland.

I really liked my photography teacher and I think he is the best teacher I have ever had. At the same time I began to work as a freelance photographer. I visited many advertising agencies with my portfolio. It was the time before social media, you had to meet people face to face and show your work.

I’m totally in love with lifestyle, portraiture and interior photography. I'm sure that my eye for interior photography developed after I started to work closely with interior journalist and stylist Jonna Kivilahti. We have been and are still shooting homes for Finnish magazines and commercial shoots for different companies. After many great projects and a steady success here in Finland, I am happy to see the growing interest towards my photography in other countries. I am very thankful for that! My experience in lifestyle photography has also lead me to publish six books.

My signature style is feminine, deliberate, composed & feels quiet.

I am happily married with three children and I am always inspired by the sea, sand and stones. I am also a big fan of cherry blossoms, paintings, poetry, autumn rain and flying kites on a windy day. I enjoy meeting new and interesting people, learning from the different experiences of life they bring.

My life’s most important milestones… my children! They “teach” me every day how to become a better person and am incredibly thankful to know them.

Photographer John Saxton once said: “I think a good photograph reveals not only what is in front of camera -the subject; but also what is behind the camera - the photographer.” I try to remember that when I’m holding a camera.

Heidi, Lasse ja heidän neljä pikkuista

April 7, 2011

Miten ihastuttavan söpö ja suloinen perhe. He kaikki olivat vielä aamupalapöydässä, kun olin jo ehtinyt ajamaan Helsingistä Uuteenkaupunkiin. Matkalla sinnepäin viestiteltiin Heidin kanssa, että sain vielä luvan tulla…koska heillä oli laskettuun aikaan enää viikko jäljellä. Heistä olikin juttu jo kirjoitettu Säästöpankin lehteen valmiiksi vain kuvat puuttui…ja niitä kuvia tulikin sitten kuvattu. Pieniä hetkiä heidän arjesta. Helmi halii äitiä, veljiä ja isiä ja heidän koiraa…niistettiin neniä, pussailtiin ja halittiin lisää. Söytiin välillä keksiä ja leikittiin Heidin maalaamassa lastenhuoneessa. Vau…siis mitkä piirustukset sinne olikaan maalattu..kirhvi ja norsu, palmut ja perhoset. Kun suljin oven lähtiessään jäi niin hyvä mieli…kaikki he ihanat neljä pientä vuorotellen halasivat….niin, se suurin kuvauspalkka taisikin olla juuri siinä! Pieni Jalmari syntyi reilu viikko kuvauksesta.

show hide 4 comments

krista - kui armas ja helge ja ilus ja õnnelik!
Tahaks veel kahte asja öelda…
– sul on vist seesama harjumus, et nii kaua kui mõtled, nii kaua toksid punkte :) mul kunagi keegi juhtis sellele tähelepanu, et vaata oma teksti, kõik punkte täis. Nüüd olen tähelepannud, et minu sarnased inimesed paljud teevad nii…. ;)
– kunagi kui mul 2 last oli, siis mingil hetkel hakkasin nägema kui palju kolme lapselisi oli ümberringi… nüüd jäävad jälle juba suuremad pered silma… just alles ostsin siit leheputkast ühe ajakirja, ilma sisse vatamatagi ja kodus leidsin ühe imelise koduloo soome perest, kus 7 tüdrukule lisaks oli veel üks poiss…
ei, ei …ei tule veel meile kedagi juurde ;))))

ühesõnaga super nagu alati ja ma nii tahaks, et mul ka oleks juba selline selgelt äratuntav fotograafi käekiri…
Krista - Käekirja väljakujunemine kestab osadel. Teised leiavad selle kohe. Ise kuulun rohkem sellesse kasti kellel kestab. Punktide toksimine on jah mul kombeks. Paha komme. Peaks ikka oskama teksti ilusti kirjutada. Enam oska seda tehe ei eesti ega ka soome keeles. Vahest juba tundub, et ma oska yhtegi keelt korralikult kirjutada. Ja tegelikult kirjutamine on mulle alati suurt muret teinud. Oled kalli kui jaksad siia ikka vahetevahel midagi toksida….kasvöi neid punkte =)
anonyymi - Herttaisia kuvia!!!
Marit - Imelised pildid, Krista! Selline tunne, et sinu ümber on maailm palju helgem kui kõikjal mujal.