Viime sunnuntaina. Aurinko näyttäytyi. Kävelin keskustassa ja poikkesin Noa Noa alessa. En tuhlannut. Toisinaan ilon tuottaa ostosten sijaan mustikortille tallennetut kuvat. Useimmiten.
I'm an Estonian born photographer living in Helsinki, Finland.
I bought my first SLR camera in 1994 after graduating high school. I started with shooting film and I was so excited. At this time, I mostly photographed for fun; mainly summer holidays, nature and flowers. My father is an amateur photographer and I had the opportunity to spend time with him in a darkroom. I think it was the spark that ignited my passion. I started studying photography in 2002 at VVI (Visuaaliviestinnän Instituutti) in Tampere, Finland.
I really liked my photography teacher and I think he is the best teacher I have ever had. At the same time I began to work as a freelance photographer. I visited many advertising agencies with my portfolio. It was the time before social media, you had to meet people face to face and show your work.
I’m totally in love with lifestyle, portraiture and interior photography. I'm sure that my eye for interior photography developed after I started to work closely with interior journalist and stylist Jonna Kivilahti. We have been and are still shooting homes for Finnish magazines and commercial shoots for different companies. After many great projects and a steady success here in Finland, I am happy to see the growing interest towards my photography in other countries. I am very thankful for that! My experience in lifestyle photography has also lead me to publish six books.
My signature style is feminine, deliberate, composed & feels quiet.
I am happily married with three children and I am always inspired by the sea, sand and stones. I am also a big fan of cherry blossoms, paintings, poetry, autumn rain and flying kites on a windy day. I enjoy meeting new and interesting people, learning from the different experiences of life they bring.
My life’s most important milestones… my children! They “teach” me every day how to become a better person and am incredibly thankful to know them.
Photographer John Saxton once said: “I think a good photograph reveals not only what is in front of camera -the subject; but also what is behind the camera - the photographer.” I try to remember that when I’m holding a camera.
Viime sunnuntaina. Aurinko näyttäytyi. Kävelin keskustassa ja poikkesin Noa Noa alessa. En tuhlannut. Toisinaan ilon tuottaa ostosten sijaan mustikortille tallennetut kuvat. Useimmiten.
« Books with memoriesWhere would you like to fly to? »
Copyrights © Krista Keltanen|ProPhoto5 WordPress Theme
esa - Nyt on monia vaikuttavia täysosumia!
Rilla - Kaunis on talvinen Helsinki.
Elizabeth - cool! I like the heart clouds.
peurankello - Kuin unissa Helsingissä:)
minnamari - Ihania – Helsingistä löytyy kauniita kuvauskohteita talvella(kin)!
Niina - Hei, ihanaa viikonloppua Krista vaikka muistaakseni töissä oletkin.
Etkö löytänyt mitään NoaNoasta ? :D
Voi kun joku tekis mullekin blurp vai mikä burb – kirjan kuvistani , en millään jaksaisi. Pitäs ottaa päivä kaks töistä vapaata ja tehdä rauhassa koneella.
Nyt -mahdotonta !
Haleja, Niina
Riikka - Tuli mieleen noista Runebergin tortuista/leivoksista, että jee, jotain ton tyylisiä tauluja vois keittiöön laittaa. Niin herkullisia!
Ja entiseen kotikaupunkiin tuli ikävä Hki kuvistasi. Eipä ollut silloin noin paljoa lunta, ihanan näköistä. Ja upeita kuvia taas! Taas mietin, mikä kuvissasi niin älyttömästi viehättää, ehkä se on tuo unenomaisuus, josta jo joku mainitsikin. Maailma ei ole aina realistisena viehättävimmillään.
-Riikka
Krista - Esa – Tänks! =)
Rilla – On se silloin kun lunta ja pakkasta….loskasena…eiiii…
Elizabeth – me too! :)
Peurankello – Itseasiassa aika kivasti sanottu….en ajatelut itse siten…mutta nyt kun katson kuvia sillä silmälllä…ja jättäis vaikka pari kuvaa poiskin…niin olisi kust unenomainen sarja kasassa….=)
Minnamari – Aivan varmasti!
Niina – Töissä olin….en ole koskaan aikaisemmin päivän aikana ajanut 800 kilometriä, paluumatkalla silmät pysyivät auki kun ne paikalleen ja ulos pullistelin =) Noanoassa en vielä lompakkoa kassista tarvinnut….ehkä ensi kerralla ja mun kirja on meeelkein valmis….vielä loppurutistus. Haleja kanssa!
Riikka – Kohta kuvien sijasta voi oikeasti Runebergin torttuja leipoa…=) Tortun muotti kaivetaan keittiökaapin perukoilta…