Pieni shokki tämä pimeys napapiirillä. Ei kovin kauas ehdi parissa tunnissa kävellä kun jo taivas onkin yhtäkkiä mustansininen. Oikeastaan en tälläkertaa välittänyt paljon valosta, sitä vaan ei ollut, mutta muistan sen valtavan hiljaisuuden minkä koin. Ei perhe uskonut mun uudenvuodenaaton lupausta. Uhkasin mennä hiihtää heti uudenvuodenpäivän aamusta. Ulkoilutin suksia kainalossa jo aamu kahdeksalta kun lähdin latua etsimään. Tottakai mä hölmönä eksyin keskelle rinnettä. Tajusin pysähtyä vasta kun eteen tuli merkki, jossa luki “Stop”, joten fiksuna pysähdyin. Ei se latu sieltä ainakaan löydy. Opasteissa luki – ladulle 100m. Olin kävellyt varmaan 500m. Kunnes tajusin katsoa vasemmalle. Sieltä se latu sitten löytyi. Kaaduin heti mäessä kolme kertaa. Onneksi kukaan ei nähnyt. Kun ei kertakaikkiaan ollut ketään missään. Viimeksi olin hiihtänyt vuosia sitten. En enää muista mina vuonna. Vähän matkaa hiihdettyäni syvässä hiljaisuudessa iski pelko, mitäs jos karhu hyökkää, kun sitten muistin, et onneksi ne nukkuu tähän vuodenaikaan. Alkujännityksestä selvittynä ymmärsin pysähtyä ja kuuntelin tunturin olematonta ääntä. Ei edes tuuli puhaltanut.
Krista Keltanen Blog » photography
Copyrights © Krista Keltanen|ProPhoto5 WordPress Theme
Marjaana - Ihania kuvia. Me olemme samoissa maisemissa kolmen kuukauden kuluttua… :-) Hiihtämisestä olen kateellinen – ehdimme kaivaa sukset esiin, mutta vesisade iski ennen kuin pääsimme ladulle… – samoin Lapin hiljaisuudesta – sitä on ihan tolkuton ikävä.
Stoffsymphonie - Great pictures!! Klem Alice
JenniH - Kauniita kuvia kaamoksesta. Lapin hiljaisuudessa on kiehtovaa taikaa.
Krista - Marjaana, kaunis paikka tämä Pyhä. Ihastuin! Päivä kun tulin sinne oli -23 ja kun lähdin +1, joten vesisade ei ollut kaukana.
Alice, Thank you!
JenniH, sinä sen sanoit. Just näin…kiehtova taika :)
Cheryl - Beautiful. I’ve become a fan of your work.
Marika - Käytiin kans syksyllä näissä samoissa maisemissa ja itsekin todella kiinnitn huomiota siihen hiljaisuuteen. Ei sellaista etelän metsistä löydy. Hieno kokemus syksyn aika lapissa ja niin kuvauksellinen.
Marika
Heidi - Ihanaa alkanutta vuotta Krista ♥ Kunnon pakkastunnelmaa näissä Pyhän kuvissa. Kööppenhaminan kuvat nostattaa matkakuumetta ja Tillanderin (part two)kuvat on niin kauniita. Miltä tuntuikaan olla vasta rakastunut? :)
Sari - Kauniita kuvia Lapin kaamoksesta. Meillä on tiedossa kuvaustyöpaja Saariselällä reilun viikon päästä ja hiukan jänskättää etukäteen, että miten se kaamos siellä iskee silmille. Mutta toisaalta odotan kyllä innolla kyseistä työpajaa ;-) Mukavaa alkanutta vuotta sinulle!
Terhi - Tuntematon pelottaa, mutta rohkeasti lähdit hiihtämään siitä huolimatta. Ihania kuvia. Olen aina viihtynyt metsissä ja etelä-pohjanmaan lakeuksilla sitä onneksi lapsuudessani riittikin. Lappi on kiehtova paikka.
Krista - Cheryl – You made my day! Thank you!
Marika – Itse en ole sykysllä veilä kertaakaan ollut Lapissa. Mutta olen nähyt kuvia siltä ajalta. Täytyy sanoa, että ehkä jonakin vuonna tulee mahdollisuus mennä ihailemaan Lapin ruska aikaa.
Heidi – Sinulle ja perheellesi myös oikein hyvää uutta vuotta! Kiitos Heidi! Köpis nostattaa aina kuumetta =) (hyvällä tavalla)
Sari – Vautsi! Aivan mahtava! Varmasti tulee hieno kokemust tälläisesta kuvausreissusta!
Terhi – Pohjanmaan lakeudet ovat kanssa omaa luokkaansa!
Henna - Ja kuinka tämä etelän “valoisuus” talvella yllättää, kun pohjoisesta tänne etelä-suomeen tulee! Meillä kun on pimeää melkein heti kun aurinko on noussut. Mutta ei sitä oikein itse edes ymmärrä kuinka hienon luonnon keskellä asuukaan. Terveisiä täältä ruotsinpuoleisesta phjoisesta ja hyvää alkanutta vuotta!
Krista - Henna, yllätys on siis molemminpuolista =) Upea on luontonne ja kyllä sen pimeen ajan jaksaa kun tiedä mikä kauneus on ympärillänne!